maanantaina 7. joulukuuta 2009

Vaikeuksissa yhteistyön voima tunnetaan

Monissa kunnissa talouden taantuman vaikutukset ovat heijastuneet ikävällä tavalla kuntien alku-ja perusopetukseen. Siinä missä esimerkiksi taito- ja taideaineiden merkitys on tullut esille yhä selvemmin, leikkaukset ovat kohdistuneet juuri opetustoimeen harmittavan usein. Näissä tilanteissa on herännyt kysymys, eikö kunta voisi karsia hetkellisesti muista, perusoikeuksien kannalta toissijaisemmista palveluista, kuten puistojen ylläpitämisestä, teknisistä investoinneista tai jopa kulttuuritoimesta. On jouduttu tekemään vaikeita valintoja ja valitsemaan joskus kahdesta pahasta vähemmän paha vaihtoehto. Pohjimmiltaan valinnat ovat olleet arvovalintoja.

Tällaisina taloudellisesti vaikeinakaan aikoina kuntien ei olisi syytä unohtaa lasten aamu- ja iltapäiväkerhotoimintaa, jonka järjestämiskustannuksiin kunnat saavat haettaessa myös valtionosuutta. Ja mikäli toimintaan liittyy joitakin erityiskustannuksia, kunnat voivat periä kohtuullisia osallistumismaksuja. Lamaa muistuttavina aikoina kansalaisjärjestöjen ja muiden vapaaehtoistahojen kanssa tehty yhteistyö voi tuottaa helpotusta ihmisten perusarjen pyörittämiseen. On tärkeä huomioida, että aamu-ja iltapäivätoimintaa voivat järjestää myös koulun ulkopuoliset tahot koulun tiloisssa.

Kunnat päättävät itse, kuka toiminnan toteuttaa, tekevätkö ne sen yksin vai yhteisesti toisen kunnan kanssa, vai hankitaanko palveluita järjestöiltä tai yhdistyksiltä. Kunnat hoitavat tiloihin ja korvauksiin liittyvät kysymykset ja voivat tukea järjestöjen vastuuhenkilöitä. Lukuisat kokemukset ovat osoittaneet tällaisen yhteistyön korvaamattoman merkityksen. Myöskään seurakunnan taholta tulevaa tukea ei pidä sivuuttaa. Toisiamme tukien selviämme vaikeista ajoista paremmin. Sen hyvän, minkä minä saan osakseni, voin laittaa kiertämään hyvänä jollekin toiselle. Näin hyvähenkinen ilmapiiri saa sijansa ja toimii alustana myös hyvälle päätöksenteolle.

torstaina 22. lokakuuta 2009

Vaikuta paremmin

Kokoomusnuoret aloittivat otsikon mukaisen kampanjan tällä viikolla. Täytyy onnitella tovereita siellä leirissä, kampanja on hyvän asian puolesta ja tarpeellinen. Tämä tuli esille viimeksi pari päivää sitten tiistaina Helsingin keskustaopiskelijoiden järjestämässä Pääministerin kyselytunnilla, jossa opiskelijatoiminta-liike veti oman show’nsa. Sama asia tuli esille myös eri tavalla aivan toisen puljun, Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan johdon suusta.

Otetaan ensin tämä jälkimmäisenä mainittu kommentti. Siinä joku HYY:n johtoon kuuluva kiitti, että olimme järjestäneet Pääministerin kyselytunnin kaltaisen tilaisuuden. Hekin kuulema olivat yrittäneet saada korkean profiilin edustajaa yliopistolle keskustelemaan opiskelijoiden kanssa yliopistouudistuksesta, laihoin tuloksin.

Kuten viimeisimmässä Keskustaopiskelijoiden Keskustelija-lehdessä 10 murrettua myyttiä nimisessä artikkelissa hyvin asia ilmaistaan: Oman puolueen opiskelija-aktiivin yhteydenotto kiinnostaa kansanedustajaa noin sata kertaa enemmän kuin Sitoutumattomien Iloisten Insinöörien edustajan soitto!

Näinpä. Tämä asia on yksi merkittävä tekijä kun miettii esimerkiksi sitä, ketä kannattaa edustajistovaaleissa äänestää. Monesti poliittisesti sitoutumattomat ehdokkaat haukkuvat poliittisia ehdokkaita mitä ihmeellisimmillä väitteillä.

Asia on kuitenkin niin, että edustajiston yksi tärkeimmistä tehtävistä on edunvalvonta. Mitä arvelet, arvoisa lukija, kumpi voi vaikuttaa esimerkiksi päättäviin poliitikkoihin paremmin: ”Iloinen insinööri” vai nuori opiskeleva puolueaktiivi? Oma arvioni on, että puolueaktiiveilla löytyy piiikkaisen paremmat kontaktit ja verkostot päättäjiin. Niistä ei ole ainakaan haittaa edunvalvonnassa!

Mennään sitten näihin opiskelijatoiminta-liikkeen asioihin. Aikaisemmin mainitussa tilaisuudessa pääministeri Matti Vanhasen aloituspuheen jälkeen he pistivät karvevaalimeiningin pystyyn pilleillä, serpentiineillä, vihellyksillä ja taputuksilla.

Sen jälkeen alkoi melko erikoinen puhe. Siinä mm. todettiin, että he ("me opiskelijat") vastustivat pääministerin tuloa ylioppilaskunnan tiloihin. Näin nämä eri tiloja kaikille käyttöön vaativat henkilöt ovat ensimmäisenä itse kieltämässä tiloihin tuloa. Eikä tila ole edes heidän… Eivätkä he edes edusta lähimainkaan kaikkia opiskelijoita… Eikä tässä puheessa tunnettu käsitettä realismi ja monin osin väitteet olivat pielessä…

Tuossa ”hauskassa” satiiriyritelmässä puheessaan he kiittivät kuitenkin paikalle tullutta pääministeriä siitä, että hän on eronnut. Pääministeri kuittasi viestin jo hauskemmalla huumorilla siteeraamalla kirjailija Mark Twainia: ”tiedot kuolemastani ovat ennenaikaisia”.

Oli tällä ryhmällä asiaakin. He mm. vaativat tuloerojen kasvun pysäyttämistä, asunnottomuuden poistamista, perustuloa ja rikkaita suosivan veropolitiikan lopettamista. Hienoja kantoja ja tavoitteita, mutta oleellista on miettiä miten oma viesti tuodaan esille?

Kohkaamalla ja pelleilemällä tärkeä viesti jää alle. En usko, että opiskelijatoiminta-liike saavutti tempauksellaan mitään. Opiskelijoiden toimeentuloa koskevan kysymyksen esitti myöhemmin huomattavasti fiksummin HYY:n edustajistoon kuuluva henkilö. Uskon, että hänen viestinsä ja huolensa meni pääministerille paljon paremmin perille, kuin opiskelijatoiminta-liikkeen.

Tempauksellaan opiskelijatoiminta-liike aiheutti myös närää muiden tilaisuudessa läsnä olleiden keskuudessa. He kuluttivat pitkillä puheenvuoroillaan jo muutenkin lyhyttä aikaa. Monet halukkaat eivät ehtineet esittää kysymystään pääministerille. Vaikka tavoitellaankin kauniita asioita ja on hienoa olla räväkkä ja tempaista, niin kannattaisi silti vielä kerran miettiä niitä toimintatapoja. Muita loukkaamalla ei omaa asiaa edistetä.

Tämä liike mielellään valtaa tiloja, osoittaa mieltänsä ja on muutoinkin radikaalina. Mitä he saavuttavat? Olisiko järkevämpiä tapoja pyrkiä saavuttamaan omat tavoitteet? Uskon, että he eivät saavuta juuri mitään. Osallistumalla puolueisiin ja politiikkaan tulos olisi parempi, niin naiivilta kuin se kuulostaakin. On parempi olla päättävien seinien sisäpuolella kuin osoittamassa mieltä ulkona.

Näiden järkevien vaikuttamiskeinojen puolesta Kokoomusnuoretkin kampanjoivat. Vilpittömät onnittelut ja kiitokset siitä heille. Pari mielenkiintoista tietoa kampanjan teksteihin on kuitenkin eksynyt.

Kampanjassa esitetään mm. seuraavat väitteet:
”Suomen suurimman puolueen nuorisojärjestönä meillä on vahva asema poliittisessa päätöksenteossa.”
”Me Kokoomusnuoret olemme Suomen vaikutusvaltaisin poliittinen nuorisojärjestö.”
”Kokoomusnuoret on Suomen vaikutusvaltaisin poliittinen nuorisojärjestö, melkeinpä millä tahansa mittapuulla mitattuna. Tämä on helppoa, onhan Kokoomus Suomen vaikutusvaltaisin poliittinen liike.”

Mielelläni kuulen perustelut väitteille kokoomusnuori-tovereiltani. Vastikään teleoperaattori Elisa joutui luopuman mainoksistaan, jossa kehui 3G-verkkoaan maan parhaaksi. Markkinaoikeus katsoi, ettei Elisalla ollut mainoslauseelleen riittäviä perusteita ja faktoja. Olisi mielenkiintoista tietää, mitä Markkinaoikeus sanoisi Kokoomusnuorten väitteistä.

Keskustanuorilla on poliittisista nuorisoliikkeistä eniten jäseniä, kuten on myös keskustalla puolueista. Keskustalla on eniten kunnanvaltuutettuja kuin myös alle 30-vuotiaita kunnanvaltuutettuja.
Ainut alle 30-vuotias kansanedustaja tulee keskustalta ja keskustanuorilta.
Ainut alle 30-vuotias meppi tulee myös keskustalta ja keskustanuorilta.
Keskustanuorten puheenjohtaja kuuluu puolueen puheenjohtajistoon. Onko kokoomusnuorilla jäsentänsä puolueen puheenjohtajana tai varapuheenjohtajana?
Millä perusteella Kokoomus on Suomen vaikutusvaltaisin puolue? Viimeksi kun tarkistin, pääministeripuolue oli Keskusta. Keskusta on saanut eniten ääniä viimeisimmässä eduskuntavaaleissa.

En sitten tiedä, mitä mittareita ja mittapuita kokoomusnuoret ovat käyttäneet. Ainakin näillä mittareilla epäselvyyksiä ei jää. Keskustanuoret ovat Suomen vaikutusvaltaisin ja suurin poliittinen nuorisojärjestö.
 
/* Google analytics koodi */ /* Google analytics koodi */